Monday, March 28, 2011

Maaliskuussa vierailivat nigerialaiset pastori James Wuye ja imaami Mohammed Ashafa pohjoismaissa ja myös Suomessa tavaten ihmisiä eri uskontokunnista ja yhteisöistä yksityisissä ja julkisissa tilaisuuksissa.
Vierailu Islamic Center Helsingissä. (Photo: Ahti Koponen) 
Visit to Islamic Center in Helsinki.

Seuraavassa muutamia huomioita eri tapaamisista: 

Ajatuksia rauhasta ja sovinnosta Luottamusta yli rajojen –tilaisuudessa
Imaami Ashafan ja Pastori Jamesin
Skandinavian vierailun aikana järjestetyssä Helsingissä yleisötilaisuudessa - Entiset viholliset rauhanrakentajina – kansanedustaja Pekka Haavisto puhui omasta kokemuksestaan siitä, miten viha ja vihollisuus erottaa ihmisiä toisistaan. Hänen kokemuksensa mukaan tällainen juopa on yhtä mahdollinen niin koto-Suomessa kuin Afrikassakin. Suomessa hän tietää pellon, jonka yli ei ole puhuttu vuosikymmeniin. Afrikan konflikteissa aggressio on usein aktiivisempaa. Silti suomalaisten kyky kantaa kaunaa pitkään, on herättänyt Afrikassa epäuskoa ja hämmästystä. Uskon, että Haaviston mainitseman kaltaisia peltoja on maassamme paljonkin. Itsekin tunnen muutamia kotiseudultani Pohjanmaalta. Sovinnon tekemisen mahdollisuuksia on siis niin täällä meillä kuin kuumemmilla konfliktialueillakin.

Tilaisuuden kutsussa olimme haastaneet ihmisiä ajatteleman sitä, miten tämä yhteinen maamme voisi olla hyvä paikka elää kaikille sen asukkaille. Sekä etukäteen pyydetyt että yleisöstä nousseet spontaanit puheenvuorot antoivat ymmärtää, että tämä kysymys kiinnostaa monia. Useissa yleisön käyttämissä puheenvuoroissa tuli ilmi se, miten nämä teemat ovat monille henkilökohtaisesti tuttuja. Menneet vääryydet on syytä nähdä ja tunnustaa rehellisesti, vasta tämän jälkeen voi rakentaa luottamusta. Imaami Ashafan ja pastori Jamesin omat kokemukset inspiroivat monia tähän.

Imaami ja Pastori elokuvassa on eräs kohta, joka on puhutellut minua syvästi. Siinä Pastori James kertoo, miten hän kantoi kaunaa Imaami Ashafalle ja halusi tukahduttaa tämän tyynyllä. Kamppailussa itsensä kanssa häntä auttoi käsky ”Älä tapa”. Se esti pastori Jamesia toteuttamasta vihansa aietta. Luin vastikään Martti Lutherin Isoa katekismusta. Hänen selityksensä edellä mainitulle tutulle käskylle menee pitkälle. Lutherin mukaan käskyllä ei tarkoiteta pelkästään sitä, että pitäydytään kaikista toista vahingoittavista teoista. Myös toista vahingoittava asenne on käskyn rikkomista. Rikomme sitä vastaan jos kannamme sydämessämme vihaa toista kohtaa tai suuttumuksen vuoksi toivomme toiselle pahaa Tämän lisäksi käsky kehottaa meitä paitsi välttämään pahaa, myös aktiivisesti toimimaan toisen parhaaksi. Toteutamme käskyn vasta, kun teemme toiselle aktiivisesti hyvää ja autamme parhaamme mukaan. Eikä käskyssä erotella tekomme kohteita. Näin meidän tulisi käyttäytyä kaikkia ihmisiä kohtaan.

Lutherin tekstiä lukiessani tuli mieleeni, että tässä on käytännöllinen ohje meille kaikille. Jos osoitamme hyvyyttä ja rakkautta jokaiselle, emme vain ystävillemme, tulemme siinä samassa rakentaneeksi maata, joka on hyvä paikka elää kaikille.